***
J. R. R. Tolkien: Hobitti eli Sinne ja takaisin (WSOY 1985) |
Hobitin taianomaisin piirre on Tolkienin luoma Keskimaan fantasiamaailma, joka on yksi täydellisimpiä karttoineen, rotuineen, kielineen ja mytologioineen. Nämä ihastuttavat elementit käyvät ilmi jouhevasti tarinan edetessä ja liittyvät oleellisesti kirjan teemoihin ja tapahtumiin. Suomentaja Kersti Juva kertoikin WSOY:n markkinointitilaisuudessa, että yksi suurimmista syistä sille, miksi alunperin lastenkirja Lohikäärmevuorena suomennettu teos haluttiin suomentaa uudelleen 1980-luvulla, oli nimistö ja tietoisuus siitä, että kirjalla on laaja aikuislukijayleisö. Juva halusi suomennoksessaan kunnioittaa kirjailijan toiveita ja pitää kiinni alkuperäisestä nimistöstä. Juvan taiteilu lastenkirjamaisuuden ja (aikuistyleisölle sopivan) fantasiakirjamaisuuden välillä onkin erittäin onnistunutta.
Wayne G. Hammond & Christina Scull: Hobitti Tolkienin silmin. |
Vaikka esimerkiksi omassa rakkaassa Hobitin painoksessani (WSOY 1985) on julkaistu suuri osa Tolkienin viimeistellyistä, väritetyistä kuvista ja kartoista, ja ne ovat erittäin tuttuja, Hobitti Tolkienin silmin onnistuu syventämään ja taustoittamaan kuvia merkityksellisesti. Taidekirjana Hobitti Tolkienin silmin on erittäin kaunis ja laadukkaasti tuotettu. Kokokin on varsin sopiva: teos mahtuu kirjahyllyyn, mutta karttojen pikkutekstauksetkin ovat nähtävissä ilman suurennuslasia.
Kirja sisältää paitsi toimittajien tulkintoja kuvista, myös runsaasti Tolkienin ja kustantajien kirjeenvaihdossa ilmennyttä pohdintaa ja vaatimuksia. Kaikesta käy ilmi, että kuvituksen ei ollut tarkoitus olla vain silmäniloa perheen pienimmille: niiden oli tarkoitus luoda lukijalle eheä kuva Keskimaasta ja tuoda tarinaan uusia ulottuvuuksia. Tolkienin mielestä esimerkiksi Keskimaan kartat olivat teoksen ymmärtämiselle elintärkeitä. Bilbon seikkailujen seuraaminen ilman karttoja tai haltiakielen merkityksen ymmärtäminen ilman riimuja voisikin olla erittäin työlästä tai vähintäänkin latistaa Hobitin lukukokemusta huomattavasti. Hobitissa kuvat johdattavat lempeästi toiseen aikaan ja maailmaan silloin, kun sanat haastavat mielikuvituksen rajat.
***
Hobitin uuden painoksen ja äänikirjapainoksen lisäksi tänä Tolkienin 120-vuotisjuhlavuonna on ilmestymässä myös vastaavat Tarusta sormusten herrasta, sekä useita muita teoksia. Kirsikkana kakussa Peter Jacksonin Hobitti -elokuvatrilogian ensimmäinen osa saa ensi-iltansa 12.12.2012. Sitä odotellessa voi tutustua Hobitti -elokuvien tekemisprosesseihin osoitteessa http://www.thehobbitblog.com/ (sis. mm. superhauskoja tuotantovideoita ja paljon kauniita kuvia), sekä Hobitti - Odottamaton matka -elokuvan trailereihin. Uusin virallinen traileri löytyy täältä, ja interaktiiviset täältä. Interaktiivisissa trailereissa voi itse valita haluamansa lopun. Haluaisin vilpittömästi tiedustella, kuka jätti katsomisen yhteen versioon?
* Ei pelkästään henkilökohtainen mielipiteeni, vaan jotkut muutkin ovat samaa mieltä. Oikeesti.
***
J. R. R. Tolkien: Hobitti eli sinne ja takaisin
suom. Kersti Juva
kansi: J. R. R. Tolkien
WSOY 1985
engl. alkup. The Hobbit or There and Back Again (George Allen & Unwin 1937)
308 s.
***
Wayne G. Hammond & Christina Scull: Hobitti Tolkienin silmin
suom. Tero Valkonen
kansi: J. R. R. Tolkien
WSOY 2012
engl. alkup. The Art of The Hobbit by J. R. R. Tolkien (HarperCollins Publishers 2011)
144 s.
***
Ilmoitan olevani yksi niitä jotka pitävät Hobitista enemmän kuin TSH:sta. TSH:n luin silloin joskus teininä ja sittemmin olen pari kertaa yrittänyt lukea sitä uudestaan, mutta ärsyttää/tylsistyttää liikaa, Hobitti sen sijaan on säilyttänyt tenhonsa.
VastaaPoistaMulla oli teininä myös pidempi pinna ja ilmeisesti myös enemmän ruista ranteessa, koska olen TSH:ni läpikäynyt. Mutta siinä on jotenkin suhteessa liikaa tramppaamista hyviin hetkiin verrattuna. Hobitissa ollaan vielä hyvin tasapainossa.
PoistaMinulla on tällä(kin) kohtaa aukko sivistyksessä - en ole lukenut Tolkienia. Tuo Hobitti Tolkienin silmin kuulostaa ja näyttää kannen perusteella ihanalta. Mutta joo, ehkä pitäisi lukea itse kirja ensin.
VastaaPoistaLue ihmeessä. Se on oikeasti hyvä. Paljon parempia elämänohjeita kuin Nalle Puhissa, eikä kukaan valittele aivojensa kokoa. Niillä on liian kiire tehdä niillä aivoilla jotain.
PoistaMielenkiintoista kyllä. Tässä on vastaus joka on yhtä aikaa sekä faktaa, että huttua. Kyllä. Hobitti on kirjallisessa mielessä eheämpi ja juoni pysyy uskottavammin kasassa kun keskushenkilöitä ei ole jammalaimassa ympäri Keski-Maata ja tarinakin on hyvin suoraviivainen eli Sinne ja takaisin. Toisaalta TSH on kyllä parempi ja paljon hienompi tarina, mutta ymmärrän kyllä, että TSH:n historian yms. paljous voi ahdistaa lukijaa. Mutta liika vertailu on aika turhaa, koskaa Hobitti on tarkoitettu ja kirjoitettu nuorten vetäväksi seikkailuksi ja TSH taas eeppiseksi 'historiaksi'. Tykkään molemmista.
VastaaPoistaMulla on varmaan myös Hobitissa aikamoinen nostalgianoste, kun se oli ensimmäisten ikinä itse lukemieni pidempien kirjojen joukossa. Muita en sitten äkkipäätä muistakaan... Ehkä Tirlittan ja Ronja Ryövärintytär.
Poista