keskiviikko 1. elokuuta 2012

Kirjauutiset: Sähkökirjat Helmetistä (ja muualta)

Pääkaupunkiseudun kirjastot avaavat uuden e-kirjapalvelun elokuun alussa, uutisoi MikroPC tänään. Uudessa palvelussa hengailevat kirjastojen ruotsin- ja englanninkieliset nimekkeet, siinä missä suomenkieliset löytyvät edelleen Ellibs-palvelusta. Kirjojen lukemiseksi pitää ladata soveltuvat ohjelmat omalle lukulaitteelle.

Paperikirja ei saa kuolla sukupuuttoon
Kuoleeko paperikirjakin joskus sukupuuttoon?  

Olen monesta syystä ollut henkeen ja vereen paperikirjalukija toistaiseksi. Ellibsiä muistaakseni yritin joskus käyttää, mutta kokeilu jäi lukuohjelman latailu ja asennus -ohjeiden ymmärtämisharjoitukseksi. Lukulaitteen olen joskus nähnyt. Muistaakseni työmatkalla bussissa. Helmetin kirjastoista saa lainata niitäkin!

Sen sijaan netissä asuvia ilmaiskirjapalveluita on tullut käytettyä vuosien varrella paljonkin, lähinnä toki työn puolesta. Project Runeberg ja Project Gutenberg ovat nerokkaita, voittoa tuottamattomien yhteisöjen pääasiassa vapaaehtoisvoimin ylläpitämiä palveluita, jotka tuottavat ilmaisia (copyrighteista vanhentuneita) kirjoja internettiin kaikkien saataville.

Googlen kirjahaku on osoittautunut varsin käteväksi vähintään tietokantana: sitä kautta on yleensä helpompi löytää maailman kirjastojen digitoimia copyright-vapaita kirjoja kuin vaikka WorldCatistä (joka on kyllä erinomaisen hyvä, jos hakee materiaalia maailman valtakielillä) tai yliopistojen hakukoneista. Googlen kirjapalvelun kautta on myös mahdollista usein selata tai lukea copyright-vapaita kirjoja samoin tein, mikä on valtavan kätevää, varsinkin kun yliopistojen tai muiden julkisten palveluiden tietokantojen kautta joutuu tekemään yleensä monta kommervenkkiä, ennen kuin pääsee itse kirjaan käsiksi, vaikka se kirjastossa vapaassa lainassa olisikin. Pahimmillaan joutuu tietysti e-kirjankin takia raahautumaan kirjaston koneelle saakka.

Pääasiallisin sähkökirjavastustukseni varmaankin johtuu siitä, että ohjelmien kanssa säätäminen tuntuu hankalalta, eikä idea jälleen uudesta digilaitteesta latureineen ja muine värkkeineen erityisemmin innosta. Lukulaite pitäisi kuitenkin hankkia, koska taustavalaistua ruutua tulee tuijotettua päivittäin ihan liikaa muutenkin.

Lisäksi ainakin suomalaiset e-kirjakaupat tuntuvat kuulopuheiden mukaan niin hankalilta ja arvaamattomilta käyttää, että olen suosiolla jättänyt sikseen. Toisaalta taas Amazon.com on maailman kirjakauppapuolella niin iso paha susi (ks. esim. NYTimes 22.2.2012), etteivät helppo käytettävyys ja halvat hinnat silti houkuttele. Lisäksi useimmiten kiinnyn hyviin kirjoihin niin, että haluaisin niiden olevan saatavillani ikuisesti: olisi kurjaa joutua hankkimaan lempparit yhä uudelleen julkaisulaitteiden tai formaattien muuttuessa. Etenkin kun niitä ei voi sitten laittaa sivistyksensä julkiseksi muistomerkiksi kirjahyllyyn pölyttymään...

Mutta pitäisikö tässä nyt sitten kuitenkin alkaa harkita kehityksen aalloharjalle surffaamista? Etenkin kun tulevan talven oletusarvoinen lukuasento ei kokemukseni mukaan tue paperikäyttöliittymään oleellisesti liittyvien operaatioiden suorittamista (esim. sivujen kääntäminen tai paikallaan pitäminen), vaikka lukuaikaa tulee parhaassa tapauksessa olemaan roimasti nykyistä enemmän
lukuäitiysloman aikana.

Teksti julkaistu aiemmin Wordpressin puolella.

2 kommenttia:

  1. Voihan dodo. Ajatus paperikirjattomasta maailmasta tuntuu suorastaan karsealta. Täytyy luottaa, että kirjat ovat niin vakiinnuttaneet paikkansa sekä ihmisten hyppysissä että historiassa, jottei moinen uhkakuva toteudu... Toisaalta, ekologisesti ajateltuna, olisiko e-kirja luontoystävällisempi? Entä sen lukemiseen kuluva sähkö? Ehkä jostain hetkestä lähtien uusia kirjoja ei enää paineta paperille vaan digi-dataan, mutta kaikki vanhat teokset säilytetään? Mielikuva, josta saisi jo...kirjan :P (sellaisen paperisen, kovilla kansilla)

    Toivottavasti pääset yhteisymmärrykseen bloggerin kanssa, itsekin muutin tämän vuoden puolella wordpressistä pois :)

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä. E-kirjan äkkiseltään näennäinen luontoystävällisyys taitaa kyllä peseytyä pois, kun mietitään mistä ja miten niitä harvinaisempia metalleja laitteistoa varten louhitaan ja käsitellään.

    Sanotaanko tästä muutto-operaatiosta vaikka näin, että onneksi käytössä on ystävällinen emerituskoodaaja ja Wordpressissä alle sata julkaisua, joten arkiston siirtäminen täl pual nettiä vaatii lähinnä jonkin verran aikaa. Kuvien ja tägien kanssa saa kyllä puljata.

    VastaaPoista