keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Tekijänoikeus: mitä laki sanoo?

Tekijänoikeus teokseen syntyy Suomen lain mukaan, kun luonnollinen henkilö on luonut teoksen. Tekijänoikeuden voi sopimuksella siirtää jollekin toiselle osapuolelle, esimerkiksi yhteisölle tai yritykselle, kokonaan tai osittain. Tekijä saa määrätä teoksensa käytöstä ja hänellä on sekä moraalisia että taloudellisia oikeuksia teokseensa, jotka rajoittavat teoksen käyttöä. Tekijänoikeuksille on kuitenkin rajoituksia erilaisista sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista syistä. Tekijänoikeussuojaa voi nauttia tietyn ajan, jonka jälkeen tekijänoikeus raukeaa.

Jotta tekijänoikeuksiasi voitaisiin rikkoa, pitää siis ensin tarkistaa, että

  1. olet luonnollinen henkilö,

  2. olet tuottanut teoksen,

  3. et ole siirtänyt tekijänoikeuksiasi sopimuksella,

  4. että lain rajaamia moraalisia tai taloudellisia oikeuksiasi on rikottu,

  5. että kyseessä on rikkomus, eikä lain suojaama tekijänoikeuksia rajoittava käyttö ja

  6. ettei tekijänoikeussuoja ole ajan myötä rauennut.
1. Oletko luonnollinen henkilö?

Jos olet ihminen, olet luonnollinen henkilö ja sinulla voi olla tekijänoikeus luomaasi teokseen.

2. Oletko tuottanut teoksen?

Jotta tekijänoikeutesi olisivat voimassa, sinun pitää ensin luoda teos, joka on voi aiheuttaa tekijänoikeuksien muodostumisen. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teosta synnytettäessä. Mikä tahansa kirjallinen tai taiteellinen teos on tekijänoikeuksilla suojattu, jos se ylittää teoskynnyksen eli  on a) omaperäinen ja b) itsenäinen. Omaperäisyys ja itsenäisyys tarkoittavat sitä, että teos erottuu vertailtaessa toisista, esimerkiksi vastaavasta aiheesta tai ideasta tehdyistä teoksista ulkomuotonsa ja ilmaisutapansa perusteella.Tekijänoikeudet eivät synny ideaan, aiheeseen, metodiin, tietosisältöön tai juoneen, vaan ainoastaan ulkomuotoon ja ilmaisutapaan.

3. Oletko siirtänyt tekijänoikeutesi sopimuksella?

Jos et ole siirtänyt tekijänoikeuksiasi sopimusteitse, tekijänoikeuksiasi on voitu loukata. Tekijänoikeutta voidaan loukata esimerkiksi kopioimalla tai tallentamalla teos kokonaan tai osittain, muuttamalla teosta esimerkiksi kuvankäsittelyohjelmalla tai kääntämällä kokonaan tai osittain tai saattamalla teos yleisön saataviin kokonaan tai osittain.

4. Onko lain rajaamia moraalisia tai taloudellisia oikeuksia rikottu?

Lain mukaan tekijänoikeuteen liittyviä moraalisia oikeuksia ovat isyysoikeus ja respektioikeus. Isyysoikeus koskee tekijän nimen ilmoittamista teoksen yhteydessä. Respektioikeus puolestaan sitä, ettei teosta saa muuttaa tekijän taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla tai saattaa teosta yleisön saataville loukkaavassa yhteydessä.

Taloudelliset oikeudet sisältävät mm. oikeuden määrätä teoksen käytöstä, valmistaa kappaleita teoksesta ja saattaa teos yleisön saataville.

5. Onko kyseessä lain suojaama tekijänoikeuksia rajoittava käyttö?

Tekijäoikeuslaissa on rajoituksia tekijänoikeuksille. Rajoitukset koskevat tekijän taloudellisia oikeuksia, eivät moraalisia oikeuksia. Tekijältä ei tarvita lupaa teoksen käyttöön esimerkiksi silloin, kun teosta siteerataan tai käytetään osana arvostelevaa tai tieteellistä tekstiä, sitä käytetään opetustarkoituksiin lain rajaamassa merkityksessä tai esimerkiksi selostettaessa päiväntapahtumaa lehdistössä. Katso tarkemmin Kuvasto.fi:stä.

6. Onko tekijänoikeus jo rauennut?

Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä ETA-maista tuleville teoksille. Muualta tulevat teokset ja valokuvat saavat vähemmän suoja-aikaa. Valokuvien suoja-aika on 50 vuotta valmistusvuoden päättymisestä, tai 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä, mikäli ne ylittävät teoskynnyksen.
Jørgen Brekken Armon piiri
© Taika. Jørgen Brekke: Armon piiri (Johnny Kniga 2011).

Suurin kysymysmerkki tässä Armon piirin tapauksessa on kysymys numero kolme, eli ylittääkö valokuvani teoskynnyksen?

Tätä komiteana pohdimme journalistituttavieni kesken. Sillä kuvassahan on pääasiassa kirja kantta, eikä kirjan kannesta otettu kuva eroa olennaisesti sadasta muusta saman kirjan kannesta otetusta kuvasta. Koska kuitenkin kuvassa on muutakin omaperäistä ja luovan toiminnan tuloksena tuotettua sisältöä (tausta, valaistus, asettelu) ja esimerkiksi googlaamalla tämä kuva erottuu muista Armon piirin kansikuvista, tämä teos ylittää teoskynnyksen. (Onneksi teoskynnyksen ylittämiseen ei tarvita erityisiä taiteellisia ansioita...)

Toisaalta, jos kuvasta rajaisi pois nämä em. elementit, ei kuva enää ylittäisi teoskynnystä, sillä olisi täysin mahdotonta erottaa sitä muista samasta kirjasta otetuista kuvista. Tämä on toinen tapa, jolla teoskynnyksen ylittymistä voi arvioida: muuttamaton kuva ylittää teoskynnyksen. Kuva julkaistiin lehdessä muuttamattomana, joten seuraavaksi oli syytä syytä siirtyä teoreettisesta pohdiskelusta ja itsekseen jupisemisesta käytännön toimenpiteisiin.

Näistä lisää seuraavassa postauksessa. Hyödyksi ja huvitukseksi tarjolla Weird Al Yankovicin tulkinta tekijänoikeuksista intternetin ihmemaassa.


Lisää tekijänoikeuksista mm.

Kopiosto

Kuvasto

Suomen laki

Kopiraitti

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti